On hienoa, kuinka viimevuosina on nostettu asialistoille ja otsikoihin itsellensäpuhumisen jalo taito. Mindfulness, jooga, mielikuvaharjoitteet, meditointi, läsnäolo ja muu niin kovin luonnonlapsiseppelepäiden aatteiden pohjana pidetty hörhöily on nykyään arkipäivää.
Muutamana viime vuonna kuntosalien jooga- ja mindfulnesstuntien tarjonta on räjähtänyt ja salille mennessään voi painella ohjatulle tunnille nokosille.
Kerrankin muuten laji, missä olen luonnonlahjakkuus.
Työpaikat tarjoavat rentoutumishetkiä, löytyy puhelinsovelluksia ja nukkumismunia lentokentiltä. Netti on kaikenlaisen avautumisen kukkapelto ja pelikenttä, missä rohkeimmat röyhtäisevät rujoimmatkin ajatuksensa fonttina maailmalle.
Jos perustallaaja höpöttelee päänsisäisesti itselleen parisensataa sanaa minuutissa, päivän itselleenpuhumisella saisi aikaan jo keskiverto romaanin. Omalla ajatustulvallani olisi vuoden 2007 Taru Sormusten herrasta- painoksen 1186 sivua täynnä löpinää yhden vessakäynnin aikana.
"Jokainen käy sisäistä puhetta itsensä kanssa 150-300 sanaa minuutissa - eli jopa 50 000 ajatusta päivässä. Lukiessasi tätäkin tekstiä käyt samalla dialogia siitä, mitä mieltä olet tästä artikkelista ja keskittymisesi herpaantuu hetkittäin. Mieleen juolahtavat muun muassa ajatukset viikonlopun suunnitelmista ja arkisista huolista tai ilonaiheista." ∼ MTV Uutiset
Sitten päästäänkin siihen vaikeimpaan kohtaan: minkälaista kirjallisuutta haluaisit itse lukea?Ahdistavaa kauhua, seikkailuhenkistä fantasiaa, kuplivaa huumoria vai faktapohjaista tieteiskirjallisuutta?
Pieni ihminen ei voi kaikkeen vaikuttaa, mutta tässäpä taas yksi asia, mihin ei mikään tekosyy auta. Miten puhut itsellesi ja tärkeimpänä, miksi puhut itsellesi niin kuin puhut?
Oman ajattelutavan muuttaminen ei todellakaan ole mikään pirtsakka hyppely kukkakedolla, vaan todellinen Via Dolorosa, kärsimysten tie.
Tätä tuskien taivalta taivallan nyt aktiivisesti kolmatta vuotta. Viimeisemmän puoliskon aikana olen myöntänyt, että paha oloni on johtunut minusta. Omasta pikku päänupistani ajatuksineni, valintoineni ja suhtautumisiseni. Ulkoisia tekijöitä, kurjia tosielämän Mörköjä, Morsoja ja Matami Mimmejä, astuu jokaisen meidän elämänkirjan sivuille, mutta hienous onkin siinä, miten kaivamme taas tiemme ylös ja minkälaisella saippualla itsemme pesemme, kun olemme kaulaamyöten kurapaskassa.
Monelle meistä jääräpäistä mielikuvaharjoitukset voivat jo pelkästään ideana olla suurinta huuhaata, mutta paatuneinkin jästi saa kovan työn jälkeen Harry Potterin "Alohomora"- loitsulla lukitun oven auki, jos oikein jaksaa ähistä, puhista ja heiluttaa taikasauvaansa.
(Huom! Alohomora- taika avaa lukitun oven, mutta ovessa voi olla taika joka estää loitsua toimimasta jolloin ovi ei aukea. )
Itselleni suurin apu mielenmaisemani ymmärrykseen on ollut kahdesta ajatuksesta:
1. Viisaan isäni toteamus siitä, että jokaisen huonon hetken tai päivän koittaessa ottaa tilanteen vastaan sellaisena kuin se on.
"Tänään on nyt tällänen päivä, mitä sitten?"
Huomenna suurella todennäköisyydellä on parempi. Tai sitten ihan läpikurapäivä, mutta varmuudella se parempikin päivä vielä koittaa. Kyllä ripulikin vielä kiinteäksi muuttuu.
2. Ajatusten hyväksyminen ajatuksina.
Ajatukset nyt ovat vain oman pään sisäistä jupinaa ja jerryttelyä. Välillä sitä itse on ah-niin- nerokas, että nauraa räkättää hattutelineensä sisällä omille jutuilleen ja näkee itsensä aivan ismoleikolana spottivaloissa. Välillä taas voisi tunkea koko kuuppansa ajatuksineen vaikka omaan, noh sinne mihin ei se aurinkokaan paista ja missä kukkien sijasta kasvaa jotain ihan muuta.
Siinäpä ne hyvät ja huonot ajatukset lipuvat, kuin lehtinä virrassa. Mihinkään niistä ei eritoten tarvitse tarttua, antaa lipua ja liplatella rauhassa vaan aaltoilevan veden mukana.
Kuuntele tai lue harjoitus / www.oivamieli.fi
PS. Tässäpä ajatuksia ja kysymyksiä, mitä päässäni kävi mm. tätä kirjotusta raapiessani kauniissa auringonlaskussa riisipellon laidalla. Älkääkä todella kysykö, miksi ajattelin.
Hetkestä nauttiminen yksin
Keskittymisen vaikeus
Räjähtävä turistiripuli
Seksi, vagina, lapset, grilli (näistä aatteista syytän täysin loistavaa keskustelua vauva.fi:ssä "Mitä normi-ihminen ajattelee eniten?- otsikon alta)
Korvatulehdus ja korvan rakenne
Miten aivot toimii?
Mitähän helvettiä teen täällä?
Miten tulen toimeen?
Olenko päästäni vajaa?
#unelmaonnesta #ajatuksiaajatuksista
❤OH