top of page

Random ja ällöttävä nielurisakertomus ft. Muutama sana poskionteloiden laajennuksesta

Täältä pesee taas tarinaa, mikä ei liity oikeastaan mitenkään mihinkään, mistä yleensä kirjoitan, mutta hentoisella aasinsillalla voidaan liittää hyvinvointiin ja parempaan oloon.

Luvassa ainakin muutama ällöttävä otos ja mielikuva. Tämä toimikoot vastuuvapauslausekkeena.

Toivon tämän limaisen ja kurkkukipuisen tarinani toimivan tsemppinä ja kannustuksena samojen vaivojen kanssa painiville kanssaihmisille. Tämä on tietenkin vain yhden ihmisen yksi kokemus ja mielipide.

Viikko sitten oli juhlapäivä: nielurisaleikkaukseni 1.vuosipäivä! Olen lähipiirissäni surullisen kuuluisa jatkuvasti sairastelusta ja erinäköisistä vaivoista ja sattumuksista. Terveeksi ihmiseksi olen sairastellut yllättävän paljon ilman suurempia selittäviä tekijöitä. Kuitenkin, pääkoppani limaongelmat ovat ainakin toistaiseksi historiaa!

Ennen Noin viikko leikkauksen jälkeen Nyt

Kaikki alkoi, en edes muista koska, mutta nuorena jatkuvalla limaisuudella, toistuvilla poskiontelotulehduksilla ja erinäisillä nielutulehduksilla. Loistavan vakuutukseni ansiosta olen päässyt alansa huippujen hoitoon ja operaatiot on tehty yksityisesti eli kokemukseni perustuu yksityiseen terveydenhoitoon. Nykyään hihitellen muistelen niitä poskiontelonpunkteerauksia kun lääkäri vetää molemmista sieraimistani 15 senttisiä metallitikkuja ulos vähintään tikun mittaiset vihreät, paksut räkäkonnat mukana roikkuen. Kun tämä toistui tarpeeksi monta kertaa, lääkäri ehdottikin hoidoksi poskionteloiden laajennusleikkausta, jonka ideana on suurentaa pieniä poskionteloiden tiehyeitä niin, että ontelot pääsevät puhdistamaan itse itsensä paremmin.

Leikkaus tehtiin 2012 pallolaajennusmenetelmällä suoraan nokan kautta ja hereillä. Mielenkiintoinen kokemus. Parissa viikossa olin kondiksessa ja huomattavasti skarpimman näköisenä kuin perinteisen talttamenetelmän jälkeen, missä taltalla isonnetaan putkistot limakalvot rikkoen. Pandasilmät saavat tämän operaation jälkeen ihan uuden merkityksen, olen kuullut.

Tämän kokemuksen jälkeen minulla on ollut poskiontelotulehduksia nolla. Kuitenkin limaisuus jatkui ja nielutulehdukset ja kivut eivät ottaneet talttuakseen. Kävin useammallakin spesialistilla ja ehdottivat avuksi kaikenlaista voice massagea ja puhumattomuutta. Ihmettelin, miten jokainen flunssa saa kurkun tuntumaan kuin olisin niellyt partateriä ja pään kääntäminenkin oli kurjaa. Ihan siis perus flunssassa.

Muuuutama kolmio leikkauksen jälkeiseen kivunhoitoon

Legendaarisen kevään 2019 Bali-reissun jatkuvan korvatulehduksen, tärykalvon

puhkeamisen, nielu- ja keuhkoputkentulehdusten jälkeen päädyin Suomessa jälkitarkastukseen, missä lääkäri totesikin korvien olevan priimaa, mutta nielurisojen järkyttävät. Ihan vain nopealla vilkaisulla. Siitä sitten suoraa leikkausaikaa varaamaan ja kuulostan ehkä todella sekopäiseltä, mutta olin äärimmäisen helpottunut ja odottavainen. Jatkuva puolikuntoisuus ja kipuilu ottaa pidemmän päälle pattiin.

Nielurisani leikattiin siis vuosi sitten heinäkuussa 2019. Muistaakseni menin sairaalaan aamuseiskan maissa ja olen nukutuksesta heräillyt jo ennen kymmentä. Herääminen oli suhteellisen epämukava nielun ollessa todella turvonnut, tuntui vaikealta hengittää ja nukutus- ja kipulääkkeistä oli paha olo.

Oloani helpotti suuresti, kun lääkäri tuli kertomaan nielurisojen olleen hirvittävät ja niiden irrottamisen olleen hankalaa, sillä lärpäkkeet olivat arpeutuneet kurkunseinämiin kiinni. En siis ollutkaan luulosairas, vaan löytyi selitys jatkuvilla kurkkuvaivoille. Imailin happea lämpöpeiton alla ja lipittelin mehua loistavassa hoidossa. Kotiin lähdin neljän aikaan iltapäivällä.


Olin etukäteen saanut tietää, että leikkauksen jälkeiset kaksi viikkoa ovat

k i p e i t ä. Olin varautunut siihen, että en tee mitään ja kolmiolääketrio antoi ajoittaisia vauvamaisen sikeitä unia.


Noin viikon kohdalla tuli kipupiikki niinkuin minulle oli varoiteltukin, silloin toivoin vielä jotain opiaatteja vahvempaa. Muina päivinä sain syötyä mehujäitä ja juotua mummopirtelöitä.

Kahden viikon jälkeenkin olin vielä toipilas, mutta toimiva. Meni n. 1,5 kuukautta, että en enää tuntenut mm. haukotellessa mitään kipua tai kireyttä.

Nielurisaleikkauksen jälkeen olen taltuttanut pari perinteistä flunssaa, jotka ovat olleet naurettavia lastentauteja aikaisempiin flunssakokemuksiini nähden.


Nielutulehduksia on ollut pyöreä 0. Kirjoitin tämän, koska ennen omaa operaatiotani etsin aitoja kokemuksia lääketieteellisen jargonian ohella.

Namedroppaan vielä tähän loppuun suositukseni:

Terveystalo Tampere Matti Penttilä

Pohjola Sairaala Jan Valkila

Jos olet menossa nielurisaleikkaukseen, toivotan onnea ja pitkiä hermoja. Ota lääkkeet säännöllisesti ja todella.. ota iisisti! PS. Jos haluat kuulla lisää, voin olla jotenkin avuksi tai on kysyttävää näistä kokemuksista, lykkää kommentti tai maili oona (at) unelmaonnesta . fi #unelmaonnesta


❤OH

bottom of page