Lue tämä
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/201709262200403592
"Pärjäilin menemään niin perkeleen kauan, kuukausia, koska niin olin pärjännyt siihenkin saakka. Väkisinhymyillyt päivät läpeensä, nyökkäillyt tilanteissa, joissa kuului nyökkäillä ja suorittanut väkisin ja nouseva verenpaine silmiäni sokaisten, suorittanut kuin saatana raahaisin kivirekeä ja toivonut saavani sen pian perille." - Anni Saastamoinen, IL 26.09.2017
En haluaisi jakaa perinteistä "Lukekaa!, "Tämä.", "Jokaisen pitäis lukee."- tekstiä, mutta teen sen kuitenkin. Perustellusti.
Maailmassa on noin 121 miljoonaa masentunutta eli mitä todennäköisimmin myös joku teistä tai teidän läheisistä kuuluu tähän porukkaan. Suomessa sairastuneita on Mielenterveyden keskusliiton mukaan 9%, todellisuudessa varmasti huomattavasti enemmän.
Todella toivon, että mahdollisimman moni lukisi tän tekstin melko kliseisestä otsikosta huolimatta. Valitettavan moni varmasti samaistuu ja toivottavasti moni myös oppii ymmärtämään vielä vähän paremmin.
Se, kun kaikki lakkaa kiinnostamasta, eikä oikein mikään tuota iloa. Se, kun oot kokoajan aivan kuoleman väsynyt, saamaton. Se, kun et saa yksinkertaisiakaan asioita päätettyä ja kaupassa käyminen aiheuttaa sydämentykytyksiä. Se, kun koet syyllisyyttä kaikesta, mitä teet tai jätät tekemättä, olet omasta mielestäsi arvoton. Se, kun et näe mitään valoa tulevaisuudessa, kun itsetunto on täysin kadonnut. Se, kun et saa syötyä ja heräät joka yö kesken uuden painajaisen.
Valehtelin kaikille. Minä valehtelin niin, että vittu jos valehtelijalla heiluvat korvat, niin on ihme, etten minä noussut lentoon ja kahauttanut päristen lärpättävillä korvalehdilläni Kanarialle tai Kuubaan tai Kuopioon. - Anni Saastamoinen, IL 26.09.2018
Jokainen tietää, millaista on olla surullinen. Masennus on sitä, kun hukkuu suruun ja jää kiinni, eikä pääse enää pinnalle.
❤OH